Kuolevien potilaiden saattohoidossa merkittäviä vaikuttajia etenkin saattohoitokotien toiminnan kehittämisen alkuvaiheessa 1970- ja 1980-luvuilla olivat syöpäjärjestöt ja luterilainen kirkko. Esikuva saattohoitokodin toimintamalliin ja hoitokulttuurin saatiin Englannista St Christopher Hospicesta, jonka johtajana toimi Dame Cicely Saunders vuosina 1967–1985.
Terhokodista on vierailtu St Christopher’s hospicessa useita kertoja. Kuvassa Terhokodin vapaaehtoiset tutustumiskäynnillä.
Hospice -sanahan tarkoittaa vieraanvaraisuutta ja kuolevien hoitoa. Keskiajalla sanalla kuvattiin lepoon ja virkistykseen tarkoitettua taloa, jonne kulkijat voivat tulla ja jossa he voivat levätä ja oleilla.
Säätiöt perustetaan saattohoitokoteja varten
Suomessa Lääkintöhallitus julkaisi vuonna 1982 ensimmäiset terminaalihoidon ohjeet. Terminaalihoito käsitteenä vaihtui kuitenkin jo alkuvaiheessa saattohoitoon, Hospice toimintamallia osuvammin kuvaten.
Lääkintöhallituksen, syöpäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajat tekivät opintomatkan Lontooseen vuonna 1982. Osallistujat tekivät matkalta muistion, jossa he suosittelivat terminaalihoitokokeilun aloittamista Suomessa erillisen säätiön ylläpitämänä.
Tampereella perustettiin Pirkanmaan hoitokotisäätiö vuoden 1984 lopussa ja Helsingissä perustettiin TERHO-säätiö syksyllä 1985. TERHO-säätiön säännöt vahvistettiin 10.10.1985. Pirkanmaan hoitokoti aloitti toimintansa tammikuussa 1988. Terhokoti aloitti toimintansa Eiran sairaalalta vuokratuissa tiloissa syyskuun alussa 1988 kaksivuotisena kokeiluna.
TERHO-säätiön ja Terhokodin perustamisen käynnistäjinä olivat lääkintöhallitus, syöpäjärjestöt ja seurakunnat, pääkaupunkiseudun kunnat sekä eri järjestöt.
TERHO-säätiön säädekirjassa todetaan, että säätiö edistää ja ylläpitää hoitolaitosta parantumattomiksi katsottuja sairaita varten niin että heillä on mahdollisuuksia saada elämänsä viimeinen vaihe turvatuksi.
Säätiön tarkoituksena oli kokeilun jälkeen rakentaa Eiran sairaalan tontille erillinen uudisrakennus, mutta suunnitelma kariutui monista eri syistä, mm tonttiin liittyvien ongelmien vuoksi. Säätiö keskittyikin uuden kiinteistön rakentamiseen hyvien kulkuyhteyksien päähän Helsingin keskustasta. Uusi Terhokoti avautui syksyllä 1994 Helsingin Lassilassa tiloissa, jotka oli suunniteltu erityisesti saattohoitoa varten.
Kuvia Terhokodista Eiran sairaalassa.
TERHO-säätiön merkitys
Saattohoito on kehittynyt merkittävästi kuluneiden 40 vuoden aikana. Suomessa toimivat kolme, eri säätiöiden ylläpitämää saattohoitokotia, ovat tehneet arvokasta pioneerityötä inhimillisen, turvallisen ja potilaan tarpeista lähtevän saattohoidon puolesta. Hyvä ja potilaslähtöinen hoito on ollut kautta aikojen terveydenhuoltohenkilöstön, niin sairaanhoitajien kuin lääkäreidenkin koulutuksen lähtökohtana, mutta systemaattinen saattohoitokoulutus on käynnistynyt tällä vuosituhannella erilaisten raporttien ja suositusten myötä.
Jo TERHO-säätiön perustamisvaiheessa todettiin, että Suomeen ei tarvita monia eri saattohoitokoteja. Pikemminkin tarvitaan hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden sekä päättäjien opastusta, ohjeistusta ja koulutusta niin, että saattohoidon hyvät periaatteet leviävät kaikkialle sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Muutamat pioneerityötä tekevät saattohoitokodit toimivat esimerkkeinä ja laboratorioina hyvästä ja inhimillisestä saattohoidosta jakaen osaamistaan laajalle.
Lähteet: Saattajia ja saatettavia, saattohoitotyötä Terhokodissa 15 vuotta. 2003. Painotalo Miktor Ky
Kirjoittaja Annikki Thodén
TERHO-säätiön hallituksen puheenjohtaja
Terhokoti tarjoaa kokemukseen perustuvaa, monipuolisesti hoitotyötä käsittelevää ja syventävää saattohoidon koulutusta. Koulutuksemme on tarkoitettu henkilöille, jotka tekevät kuolevan potilaan hoitotyötä tai muulla tavoin työssään kohtaavat kuolevia potilaita ja heidän läheisiään.
Lue lisää ja ilmoittaudu Terhokodin koulutuksiin