TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2020 

 

Terho-säätiön tarkoituksena on säätiön sääntöjen mukaan tukea ja turvata parantumattomasti sairaiden elämän viime vaihe. Tässä tarkoituksessa säätiö on perustanut ja ylläpitää laitoksia, harjoittaa kotihoitoa, tukee hoitomahdollisuuksia koskevaa tutkimusta sekä kouluttaa hoitohenkilöstöä ja lääkäreitä. 

 

Terho-säätiö toimii yleishyödyllisenä yhteisönä, jonka tavoitteena on tuottaa laadukkaita saattohoitopalveluita. Terho-säätiön ylläpitämä Terhokoti (palliatiivisen ja saattohoidon osasto, kotisairaanhoito ja Päiväterho) tuottaa hoidollisia palveluja HUS:n ja kuntien maksusitoumuksilla tai potilaiden itse maksamina. Terho-säätiön toimintaa rahoitetaan myös lahjoitus- ja varainkeruuvaroista. Perhe- ja sosiaalityön avulla Terhokoti tukee omaisia sekä potilaan sairauden aikana että potilaan kuoleman jälkeen. Terhokodin vapaaehtoistoiminta on laajamittaista ja koordinoitua. 

 

Tulevalla toimintakaudella Terhokoti ylläpitää 17 -paikkaista osastoa, kotisairaanhoitoa ja 6 -paikkaista päiväsairaala Päiväterhoa, joka toimii kahtena päivänä viikossa. Tavoitteena on säilyttää Terhokodin avohoidon toiminta kotikäyntien ja vertaisryhmien osalta vuoden 2019 tasolla tai lisätä avohoidon palveluja kysynnän mukaisesti.

 

Terho-säätiön strategia vuosille 2019-2023 valmisteltiin kevään 2019 aikana ja toimintaa kehitetään strategian mukaisesti huomioiden mahdolliset tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset. 

 

JOHTAMINEN 

Terhokotia johtaa KTM Susanna Huuskonen. Terhokodin johtoryhmän muodostavat johtaja, ylilääkäri ja ylihoitaja. Ylilääkärinä toimii LT Annika Riska ja ylihoitajana TtT Mirja Sisko Anttonen. 

 

Terhokodin johtaja vastaa kokonaistoiminnasta, taloudesta, viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Toiminnan lääketieteellinen vastuu ja yhteistyösuhteet kliinisen työn ja lääketieteellisen hoidon osalta kuuluvat ylilääkärille. Lisäksi ylilääkärille kuuluu lääkärihenkilöstön johtaminen ja kouluttaminen. Hoitohenkilöstön johtamisesta ja hoitotyön kehittämisestä vastaa ylihoitaja. Kaikille kuuluu oman toimialueensa kehittäminen 

 

TERHO-säätiön hallitus valmistelee vuoden 2020 aikana johtamisjärjestelmän uusimisen ja samassa yhteydessä laaditaan myös johtosääntö. 

 

TERHO-säätiön säännöt on tarkoitus uudistaa v. 2015 voimaan tulleen uuden säätiölain mukaisiksi siten, että uudet säännöt tulevat voimaan 1.1.2020. 

 

TOIMINTA 

Terhokodin saattohoito-osasto tuottaa vaativan erityistason saattohoitoa muista hoitopaikoista tai kotoa tuleville potilaille. Osastohoitoon tulevat potilaat tarvitsevat yleensä lääkärin lähetteen. Yksityisesti hoitoon hakeutuvat potilaat ovat suoraan yhteydessä ylilääkäriin. Käytössä olevien potilaspaikkojen määrä on 17 sisältäen Terhokodin kotisairaanhoidon käytössä olevan tukipaikan. 

 

Potilaiden hoito toteutetaan sovittujen kriteerien mukaisesti potilaiden hoidontarpeen arvioinnin ja perheiden tarpeiden/toiveiden perusteella. Terhokoti hoitaa vaativan erityistason hoitoa tarvitsevia potilaita. Muun tasoista saattohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan kuntien omissa hoitopaikoissa, joille Terhokoti tuottaa tarvittaessa konsultaatiopalveluita. Tavoitteena on, että osaston käyttöaste on riittävän korkea huomioiden vaativan erityistason toiminnan vaatimat resurssit. Toiminnan edellyttämästä uudesta hinnoittelusta sekä vuodeosaston että avohoidon osalta neuvotellaan aktiivisesti ja säännöllisesti eri osapuolten kanssa. 

 

Vaativan erityistason potilaiden hoidon tarve ja vaativuus on korkea ja siksi lisäresursointia joudutaan käyttämään tapauskohtaisesti erityisesti ALS -potilaille. Terhokoti tarjoaa vaikeahoitoisille ALS -potilaille 1-2 viikon periodihoitojaksoja ja niistä on sovittu myös alueen kuntien kanssa. 

 

Avohoidon lääkärin tehtävää hoitavat kaikki Terhokodin lääkärit vuorollaan. Hoitohenkilökunta on pääosin vakinaista ja sijaistyövoimaa käytetään harkiten. Lisähenkilökuntaa käytetään tarpeen mukaan vaikeahoitoisten potilaitten hoidossa riittävän hoidontason turvaamiseksi. 

 

Terhokodin kotisairaanhoito toimii yhdessä kunnallisen kotisairaalatoiminnan ja kotihoidon kanssa. Terhokoti tuottaa kotisairaanhoidon palveluja ja konsultaatioita koko HUS -alueelle. Kotisairaanhoitokäyntien määrällinen tavoite on vuodessa 1320 käyntiä ja lääkärin kotikäyntien tavoite on 300. Kotisairaanhoitajat työskentelevät arkisin kello 8-21 ja viikonloppuisin kello 9 -16. Muina aikoina osaston henkilökunta vastaanottaa potilaspuhelut, neuvoo ja antaa ohjausta ja tarvittaessa on yhteydessä päivystävään lääkäriin (viikonloppuisin). Viikonloppuisin päivystävä lääkäri on tavoitettavissa 24 h/vrk. Terhokodin päiväsairaalan piirissä olevat potilaat ovat myös kotisairaanhoidon päivystyksen piirissä. Arki-iltoina ja -öinä mahdolliset lääkäriä vaativat tilanteet pyritään ennakoimaan. Kiireellisissä tilanteissa ylilääkäri sekä Terhokodin muut lääkärit ovat konsultoitavissa puhelimitse ja akuutin tilanteen niin vaatiessa käyvät tarvittaessa potilaan luona kotona tai osastolla. 

 

Päiväsairaala toimii kahtena päivänä viikossa, keskiviikkoisin ja torstaisin. Päiväterhon kohdennetut ja ohjatut vertaistukiryhmät syöpä- ja ALS -potilaille ovat vakiintuneetTulevana vuonna suunnitellaan tarjottavaksi kaikille ALS-potilaille mahdollisuutta osallistua avoimeen vertaisryhmään kerran kuukaudessa. Avohoidon tiiminvetäjä organisoi Päiväterhon kohdennetut ryhmät ja ALS-potilaiden omaisille järjestetään keskusteluiltoja noin kerran kuukaudessa. Ryhmiin osallistuu tiiminvetäjän lisäksi osastonlääkäri sekä Terhokodin vapaaehtoisia. Päiväsairaalassa toteutetaan perhetyön vertaistapaamisia kohdennetuille perheille kerran kuukaudessa. 

 

Terhokodissa työskentelee vakinainen kokopäiväinen vapaaehtoiskoordinaattori. Tehtävään koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt muodostavat sekä avohoidon että osastohoidon toimintaan oleellisen lisän. Jokaiselle avohoidon potilaalle tarjotaan mahdollisuus tukihenkilöön potilaan niin halutessa. Tavoitteena on, että vuodeosastolla on sekä aamu- että iltavuorossa aina vähintään yksi vapaaehtoinen tukihenkilö. Lisäksi Päiväterhon toimintaan tarvitaan riittävä määrä sitoutuneita vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset käyvät myös sovitusti kouluilla puhumassa saattohoidon vapaaehtoistyöstä. Uusia vapaaehtoisia koulutetaan säännöllisesti tarpeen mukaan, yleensä noin kahden vuoden välein. Vapaaehtoisille järjestetään lisäkoulutusta vuosittain ja vapaaehtoisten tueksi järjestetään työnohjausta kerran kuussa. Kuluvana syksynä järjestettiin ensimmäinen kaikille saattohoidon parissa vapaaehtoistyötä tekeville suunnattu valtakunnallinen seminaari. Valtakunnallisen toiminnan kehittämiseksi on tarkoitus jatkaa vapaaehtoisuuden tukemista koko Suomessa myös tulevana vuonna. Seminaarin toteuttamisen päävastuu siirtyy ensi vuonna Terhokodilta muille yhteistyöjärjestöille. Lisäksi Terhokoti on mukana vapaaehtoisten kouluttamisen standardointihankkeessa.

 

Potilaiden ja Omaisten Hyvinvointirahaston varoin jatketaan rentouttavien hoitojen tarjoamista potilaille ja heidän perheilleen. Potilaan kuoleman jälkeen Terhokoti tarjoaa potilaan läheisille osallistumista suru- ja vertaistukiryhmiin ja lapsiperheille lasten suruleireille. Hyvinvointirahaston turvin hankitaan laitteita ja välineitä, jotka eivät kuulu Terhokodin perushankintoihin. 

 

Eva Johanssonin testamenttilahjoituksesta on muodostettu rahasto, jonka varoilla kehitetään Terhokodin saattohoitopalvelujen laatua ja uusia saattohoidon toimintamuotoja. 

 

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 

Terhokoti hoitaa 17 -paikkaisella saattohoito-osastolla pääasiassa HYKS sairaanhoitoalueen kuntien potilaita. Hoitoon voi tulla myös muilta paikkakunnilta. Terhokoti edustaa saattohoidon potilaspolussa vaativan erityistason hoitoa toimien kiinteässä yhteistyössä HYKS:n palliatiivisen yksikön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen Suomessa jalkautetaan valtakunnallisesti moniammatillisten projektiryhmien kautta. Terhokodin ylihoitaja toimii valtakunnallisen saattohoidon järjestämistyöryhmän laatukriteeriprojektiryhmän jäsenenä. Ryhmän tavoitteena on luoda yksityiskohtaiset laatukriteerit hoitoyksikön puitteille, henkilökunnan koulutukselle ja osaamiselle sekä palvelujen sisällölle A-, B- ja C- tasoilla. 

 

Terhokodin nykyinen kotisairaanhoidon palvelu vastaa pääkaupunkiseudun vaativan erityistason saattohoidon tarpeita. Kolmiportaisen saattohoitomallin mukaan (HYKS saattohoitopolku) Terhokodin kotisairaanhoito tarjoaa hoitoa vaikeissa psykososiaalisissa ja somaattisissa ongelmatilanteissa. Terhokoti kehittää aktiivisesti tiedonkulkua kuntien kotisairaanhoidon ja kotisairaaloiden kanssa. Koko HUS-alueen kattava jalkautuva konsultaatioyksikkö jatkaa toimintaansa vuonna 2020 yhteistyössä palliatiivisen yksikön kanssa. Terhokodin avohoidon lääkäri antaa konsultaatiopalvelua myös muihin sairaaloihin virka-aikana. Lapsipotilaiden perheiden psykososiaalista tukea varten Terhokoti kehittää toimivan yhteistyömallin lapsipotilaita hoitavien yksiköiden kanssa. 

 

Terhokodin toiminnan kehittämisessä on keskeistä saattohoidon korkean asiantuntijuuden ja ammattitaidon ylläpito ja edelleen kehittäminen. Tulevalla toimintakaudella Terhokoti jatkaa perehdyttämiseen ja sisäiseen kouluttamiseen soveltuvan koulutuspolun rakentamista, jolla varmistetaan hoitohenkilökunnan asiantuntijuuteen ja ammattitaitoon vaadittava osaaminen, jatkuva kehittyminen ja osaamisen todentaminen. Terhokoti osallistuu myös EduPal- hankkeeseen kouluttamalla sairaanhoitajia (YAMK palliatiivisen hoidon asiantuntijuus). 

Tulevan vuoden aikana valmistellaan Terhokodin toiminnan kuvaus ja Terhokodin keskeisten palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu sekä seuranta. 

 

HENKILÖKUNTA JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN

Terhokodin vakinainen henkilökunta on sitoutunutta ja ammattitaitoista. Henkilökunnan eläkkeelle siirtymisiin varaudutaan hyvän henkilöstösuunnittelun avulla. Toukokuussa 2019 Terhokotiin palkattiin kolmas lääkäri, jolla varmistetaan lääkäriresurssien riittävyys potilaiden hoidollisen vaativuustason kasvaessa. Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämiseksi ja työssä jaksamisen lisäämiseksi tarjotaan kaikille työnohjaus- ja työterveyspalveluja. Terhokoti tukee ammattitaitoa lisäävää pitkäkestoista koulutusta sekä toimintaan liittyvää muuta lyhytaikaista koulutusta. Lisäksi mahdollistetaan osallistuminen tarvittaviin koulutuspäiviin ja kansainvälisiin konferensseihin. 

 

STM:n laatukriteerien mukaan C-tason saattohoitoyksikössä tulee olla palliatiiviseen ja saattohoitoon erikoistunut henkilökunta. Terhokodin pitkäaikaiset saattohoidossa työskennelleet sairaanhoitajat voivat täydentää osaamistaan täydennyskoulutuksena ammattikorkeakouluissa. Palliatiivisen hoitotyön erikoistuminen toteutuu aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen kautta (AHOT). 

 

Uusimmat sairaanhoitajat ohjataan Palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutukseen (30 op) vuonna 2020 tai 2021. Erikoistumiskoulutusta tarjoavat pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut Laurea, Metropolia ja DIAK. 

 

Ylilääkäri on aloittanut kognitiivisen lyhytterapian koulutuksen ja se jatkuu kahden vuoden ajan. 

 

Sosiaalityön palveluja tarjotaan potilaille ja perheille vakiintunein järjestelyin 60 % osa-aikaisen työntekijän turvin. Perhetyötä tekee yksi sairaanhoitaja/perheterapeutti kokoaikaisesti. Logoterapiaa tarjotaan tarpeen mukaan. 

 

Hengellisiin tarpeisiin vastataan kunkin henkilökohtaisen vakaumuksen mukaisesti. Helsingin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän tehtävään osoittama sairaalateologi on tavattavissa Terhokodissa kahtena päivänä viikossa ja päivystävä teologi muina aikoina. 

Terhokodin lääkekeskus vastaa lääkehuollosta (osa-aikainen farmaseutti). 

 

VIESTINTÄ, TUTKIMUS- JA KOULUTUSTOIMINTA

Tulevan vuoden aikana on tarkoitus laatia Terhokodille viestintä- ja varainhankintasuunnitelma. Suunnitelmallinen viestintä edistää ja tukee yhteistyötä potilaisiin ja heidän läheisiinsä sekä kuntiin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Viestinnässä hyödynnetään media-alan osaamista ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. 

 

Säätiön tarkoituksena on myös mahdollistaa saattohoidon tutkimusta ja harjoittaa koulutustoimintaa. Tutkimus toteutuu tutkimuskumppanuutena yliopistojen kanssa tutkimustyöhön suunnattujen resurssien puitteissa. Tutkimustoiminta tapahtuu pääosin ylilääkärin ja ylihoitajan koordinoimana. Lääketieteellinen tutkimustoiminta jatkuu Terhokodissa koskien ALS-potilaiden sedaatiota. Taidetyöskentelyprojekti potilaan ja perheen kanssa on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2020 aikana yhteistyössä HYKS psykososiaalisen yksikön kanssa.

 

Ylihoitaja jatkaa Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä Meaningful relations – patient and family carer encountering death at home -hankkeessa. 

 

Terhokoti tarjoaa harjoittelupaikkoja terveydenhuoltoalan opiskelijoille (lähihoitajat, sairaanhoitajat) sekä tarjoaa mahdollisuuksien mukaan harjoittelupaikan palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä suorittaville lääkäreille. Tulevana vuonna 2020 erityispätevyyttä suorittavia lääkäreitä koulutetaan 7 kk aikajaksolla. Terhokodissa annetaan myös ryhmäopetusta lääketieteen opiskelijoille syöpätautien kurssin yhteydessä. 

 

Saattohoidon kehittämisrahaston (n.160.000 €) avulla jatketaan valtakunnallista saattohoidon kehittämisen tukemista. Terhokoti jatkaa sen varoin kansallista saattohoidon kehittämisohjelmaa rahaston sääntöjen edellyttämällä tavalla. Ohjelmaa koordinoi Terhokodin ylihoitaja. Lisäksi Terhokoti tarjoaa kouluttajan, ylilääkärin, ylihoitajan ja erityistyöntekijöiden antamaa koulutusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, mutta myös järjestöille ja seurakunnille. 

 

Koulutusyksiköstä vastaava päätoiminen kouluttaja vaihtuu vuoden 2019 lopulla eläköitymisen vuoksi. Muina kouluttajina toimivat kaikki Terhokodin lääkärit sekä ylihoitaja ja erityistyöntekijät. 

 

Terhokoti on mukana valtakunnallisissa seminaareissa, koulutuspäivissä ja -projekteissa. Palliatiivisen ja saattohoidon täydennyskoulutusohjelmia tarjotaan ammattiopistoille ja potilasjärjestöille. Yksittäisiä koulutuksia hoitoyksiköiden henkilökunnille sekä Terhokodissa järjestettäviä koulutuksia jatketaan. 

 

Terhokodin sisäisessä toiminnassa koulutusyksikkö vastaa vapaaehtoisten koulutuksesta ja työnohjauksesta sekä perehdytykseen kuuluvista koulutuksista. Kouluttaja osallistuu Terhokodin psykososiaalisen tuen toimintaan ja perhetyöhön sekä avohoidon potilaiden ja heidän omaishoitajiensa vertaisryhmiin. 

 

TILAT JA KALUSTO

Terhokoti toimii osakkeenomistajana As Oy Helsingin Kuparitie 5 -yhtiössä omistaen noin 28% osakekannasta, joka oikeuttaa 1546,5 m2 hoitotilojen hallintaan (rv.1992). Vuoden 2020 suurimpana investointina taloyhtiössä tultaneen toteuttamaan pelastuslaitoksen edellyttämä sprinklerijärjestelmän rakentaminen. 

 

Mahdollista yhteistyötä varten TERHO-säätiö seuraa Helsingin kaupungin Seniorisäätiön tulevia tilasuunnitelmia ja uudisrakentamista sekä tarvittaessa osallistuu suunnitteluun, mikäli ne käynnistyvät vuoden 2020 aikana. 

 

Terhokoti tekee vain toiminnan kannalta välttämättömät kalustohankinnat ja korjaukset tiloihin vuonna 2020.

 

TALOUS

Terhokodin taloushallinnossa kehittämisen painopiste tulee olemaan vanhentuneiden taloushallinnon tietojärjestelmien ja prosessien uudistamisessa. Tavoitteena on sujuvoittaa prosesseja merkittävästi, parantaa talouden seurantaa sekä varmistaa, ettei prosessien toimivuus jatkossa ole enää vain yhden henkilön varassa. Osittainenkin talousprosessien ulkoistaminen mahdollistaa kustannustehokkaan ja nopean siirtymän nykyaikaisiin järjestelmiin ja toimintatapoihin. 

 

Toiminnan vuosittaisista kustannuksista suurin osa on kiinteitä henkilöstökuluja. Terhokodin tarjoama saattohoito on muuttunut viime vuosina monin tavoin vaativammaksi ja sen vuoksi myös esimerkiksi kalliita lääkkeitä tarvitaan aiempaa useammin. Hinnoittelu tullaan muuttamaan kustannuksia vastaavaksi. Neuvotteluja eri yhteistyötahojen kanssa käydään aktiivisesti. 

Terhokodin toiminnan ja hoidon laadun turvaamiseksi osaston käyttöastetta pyritään edelleen nostamaan tiiviillä yhteistyöllä hoitoketjun muiden toimijoiden kanssa. 

Terhokoti ottaa edelleen vastaan lahjoituksia ja testamentteja. 

 

Toiminnalla ja lahjoituksilla saadut varat käytetään hoidolliseen toimintaan sekä saattohoidon edelleen kehittämiseen. Potilasmäärien vaihteluihin varaudutaan realistisella toiminnan ja talouden suunnittelulla. Tulevana vuonna varaudutaan 1,6 % palkankorotuksiin. Palkkamenoihin vaikuttavat tulevan työehtosopimuksen lisäksi henkilökunnan sairastavuus, mahdollinen sijaistarve ja henkilökunnan saatavuus.