TOIMINTAKERTOMUSTIEDOT VUODELTA 2019 

1. TOIMINTA-AJATUS 

TERHO -säätiön tarkoituksena on edistää parantumattomasti sairaiden mahdollisuuksia saada elämänsä viimeinen vaihe turvatuksi. Tätä tarkoitusta varten TERHO -säätiö ylläpitää parantumattomiksi katsottuja sairaita varten tarkoitettua Terhokotia, johon kuuluu kodinomainen vuodeosasto, kotisairaanhoito sekä päiväsairaala. Terhokodissa työskentelee terveydenhuollon ammattilaisten ohella myös koulutettuja vapaaehtoistoimijoita. Säätiö harjoittaa myös pitkäaikaispotilaiden ja elämänsä viime vaiheessa olevien sairaiden hoitoon perehdytettävien koulutusta sekä osallistuu valtakunnalliseen saattohoidon kehittämiseen, tutkimukseen ja julkiseen keskusteluun.

 

TERHO -säätiö on yleishyödyllinen säätiö, jonka päämääränä on toteuttaa vaativan erityistason saattohoitoa mahdollisimman laajalle potilaskunnalle. TERHO-säätiö voi vastaanottaa testamentteja, avustuksia ja lahjoituksia. Saadut lahjoitusvarat käytetään sekä toimintaan että toiminnan edelleen kehittämiseen ja uusien hoitomuotojen aloittamiseen.

 

Säätiö toteuttaa toiminta-ajatustaan käyttämällä riittävää määrää kokenutta ja koulutettua henkilökuntaa. Vakinaisilla lääkäreillä sekä viikonloppuisin päivystävillä lääkäreillä tulee olla palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Hoitohenkilökunnalta edellytetään riittävä koulutus, kokemus ja henkilökohtainen soveltuvuus saattohoitotyöhön. Potilaiden ja perheiden tukemiseen käytetään myös Terhokodin erityistyöntekijöitä ja tarvittaessa muita ulkopuolisia asiantuntijoita. 

 

1.1 JOHTAMINEN

Terhokodin johtoryhmän muodostavat johtaja, ylilääkäri ja ylihoitaja. Johtoryhmään kuului 12.10.2019 asti myös talouspäällikkö, mutta talouspäällikön irtisanouduttua toiminnot organisoitiin uudelleen ja johtoryhmän kokoonpano vakiintui kolmeen.

 

Terhokodin johtaja vastaa kokonaistoiminnasta, taloudesta, viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Toiminnan lääketieteellinen vastuu ja yhteistyösuhteet kliinisen työn ja lääketieteellisen hoidon osalta kuuluvat ylilääkärille. Lisäksi ylilääkärille kuuluu lääkärihenkilöstön johtaminen ja kouluttaminen. Hoitohenkilöstön johtamisesta ja hoitotyön kehittämisestä vastaa ylihoitaja. Kaikille kuuluu oman toimialueensa kehittäminen.

 

TERHO-säätiön säännöt uudistettiin v. 2015 voimaan tulleen uuden säätiölain mukaisiksi. Säännöt ennakkotarkastettiin ja hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa 4.11.2019 ja hallintoneuvosto hyväksyi uudet säännöt kokouksessaan 28.11.2019. Uudet säännöt astuivat voimaan 11.3.2020. 2 

 

1.2 POTILASHOIDON PERIAATTEET

Terhokodin kaikkien hoitoyksiköiden kohderyhmänä ovat parantumattomasti sairaat potilaat, joiden sairaus on etenemässä kuolemaa kohti. Potilaiden ja omaisten tukeminen on keskeinen osa hoitoa. Hoitotyössä toteutetaan omahoitajuutta mahdollisuuksien mukaan.

 

Hoidossa käytetään oireita lievittäviä lääkityksiä sekä muita lääke- ja hoitotieteellisiä keinoja. Oirehoidossa noudatetaan Käypä hoito -suositusta. Myös potilaiden henkiset, hengelliset ja sosiaaliset tarpeet huomioidaan hoidossa.

 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Terhokoti vastaa vaativan erityistason saattohoidosta yhdessä HUS:n Palliatiivisen keskuksen kanssa. Terhokodin toiminta rinnastetaan erikoissairaanhoidon toimintaan.

 

2. TERHOKODIN TOIMINTA

 

2.1 ASIAKKAAT 

Terhokodin toiminta-alue on pääosin HUS-alueen kunnat ja niiden asukkaat. Potilaita hoidettiin myös muista kunnista. Itsemaksavien potilaiden osuus oli vuonna 2019 noin 2%. 

Maksusitoumukset osastolle myönsi HUS:n Palliatiivisen keskuksen ylilääkäri silloin, kun potilaan kotikunta oli HYKS-alueella; Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava tai Kauniainen. Muista kunnista potilas sai maksusitoumuksen asuinkunnastaan.

 

Avohoidon osalta maksusitoumuksen myönsi kotikunta. Koulutusyksikön asiakkaina olivat pääasiassa kunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelualan henkilöstö.

 

2.2 SAATTOHOITO-OSASTO

Vuodeosasto toimi 17-paikkaisena saattohoito-osastona. Yksi vuodepaikoista oli varattu kotisairaanhoidon päivystyspotilaita varten. Osastolla jatkuivat ALS-potilaiden ja muiden neurologista sairautta sairastavien potilaiden lyhyet hoitojaksot potilaan ja perheen tarpeiden perusteella. Tämä toiminta käynnistettiin vuonna 2017. 

Vuodeosaston osastonlääkärinä työskenteli kevään ajan Terhokodin ylilääkäri kouluttaen samalla osan keväästä palliatiiviseen lääketieteeseen erikoistuvaa lääkäriä osastotyöhön. Toukokuussa 2019 tämä erikoistuva lääkäri valittiin Terhokodin lääkärin toimeen. Nyt Terhokodissa toimii yhteensä kolme lääkäriä. Lääkärit vaihtavat työpistettä työskennellen sekä osastolla että kotisairaanhoidossa. Loppusyksystä vuodeosastolla oli koulutettavana toinen erikoistuva lääkäri toimien vuodeosastolla yhdessä osaston lääkärin kanssa. Päivystävä lääkäri oli osaston potilaiden käytettävissä 24/7. 

 

Osastolla työskenteli 15 sairaanhoitajaa, kolme perushoitajaa, kolme sairaala-apulaista, yksi osastosihteeri sekä yksi osa-aikaisesti sosiaalityötä tekevä sairaanhoitaja. Viikonloppuisin lääkäripäivystys Terhokodissa järjestettiin päivystysringin toimintana, jossa päivystävä lääkäri oli käytettävissä perjantaista klo 15 lähtien maanantaihin kello 8 saakka. 3 

 

Osastolla hoidettiin vaativan erityistason saattohoitopotilaita, joiden oirekuva tai perhetilanne oli erityisen vaikea. Nämä potilaat tarvitsivat usein vierelleen jatkuvaa hoitajan tai vapaaehtoisen läsnäoloa. Osastolla oli myös potilaita Terhokodin kotisairaanhoidosta lyhyillä hoitojaksoilla, jos oli tarvetta tehostaa oirehoitoa osasto-olosuhteissa tai perheen tilanne sitä vaati. Vaikeasti oireilevien potilaiden määrä osastolla lisääntyi selvästi. 

 

Vuodeosastolla hoidettiin (suluissa 2018 vertailuluku) toimintavuonna 420 (433) potilasta. Potilaista helsinkiläisiä oli 240 (214), vantaalaisia 85 (77), espoolaisia 45 (35) ja muiden kuntien asukkaita 135 (107). Osaston käyttöaste vuonna 2019 oli 79% (72%). Hoitovuorokausien määrä osastolla oli kaikkiaan 4927 (4478). Keskimääräinen hoitoaika oli 2 viikkoa. Suurin osa potilaista sairasti levinnyttä syöpää. ALS-potilaiden hoitovuorokausien määrä oli kuluneena vuonna 677, joka oli 13,7% kaikista osaston hoitovuorokausista. Edellisenä vuonna ALS-potilaiden osuus oli 12,2%. Osastolla kuoli toimintavuoden aikana 209 (215) potilasta.

 

2.3 KOTISAIRAANHOITO

Kotisairaanhoidossa työskenteli neljä kotisairaanhoitajaa, joista kolmen työaika oli osa-aikainen (78%) sekä Päiväterhon kanssa yhteinen lääkäri. Hoitajat työskentelivät kahdessa vuorossa. Öisin ja viikonloppuiltaisin potilaat olivat tarvittaessa yhteydessä osastolla työskenteleviin hoitajiin. Päivystävä lääkäri oli kotisairaanhoidon hoitajien konsultoitavissa 24/7. 

 

Terhokodin kotisairaanhoito työskenteli kiinteässä yhteistyössä kunnallisen kotihoidon ja kotisairaaloiden kanssa. Kotisairaanhoidossa hoitajan kotikäyntejä toteutui 1280 (1315) ja lääkärin kotikäyntejä 293 (286). Kotisairaanhoidon potilaiden käyntejä lääkärin vastaanotolla Terhokodissa tapahtui 3 kertaa ja sairaanhoitajilla 16 kertaa. 

 

Kotisairaanhoidossa ALS-potilaiden osuus oli noin 50% kaikista potilaista. Kotisairaanhoitoa toteutettiin etenkin ALS-potilaiden osalta myös hoivalaitoksiin HUS-alueella. Kotisairaanhoidon alue kattoi koko HUS-alueen ja konsultaatiokäyntejä tehtiin laajalla alueella (mm. Lohja, Loviisa, Kerava, Tuusula, Vihti).

 

2.4 PÄIVÄTERHO

Terhokodin päiväsairaala Päiväterhossa työskenteli osa-aikainen perushoitaja, osa-aikainen autonkuljettaja ja osa-aikainen lääkäri sekä vastaava hoitaja, jonka vastuualueelle päiväsairaalan lisäksi kuului myös kotisairaanhoito. Autonkuljettaja toimi myös huoltotehtävissä Terhokodin toimitiloissa. Lääkäri oli yhteinen kotisairaanhoidon kanssa. 

Päiväterho toimi kiinteässä yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa ja Päiväterhon potilaat olivat myös Terhokodin kotisairaanhoidon päivystyksen piirissä. Päiväterhossa potilaspaikkoja on 6 - 7, ja toimintaa 2 arkipäivänä viikossa. Hoitopäiviä kertyi 307 (382), joista ALS-potilaiden käyntejä oli 143. 

 

Päiväterhossa jatkettiin ALS- potilaiden vertaisryhmätoimintaa. Osalle ALS-potilaista järjestettiin Terhokodissa myös 1 - 2 viikon hoitojaksoja omaisten tukemiseksi sekä vaikeissa oire- tai psykososiaalisissa tilanteissa. 

 

2.5 VAPAAEHTOISTOIMINTA 

Terhokodissa työskentelee vakinainen kokopäivätoiminen vapaaehtoiskoordinaattori. 

 

Vapaaehtoistoiminnan tavoite on tuoda potilaille ja heidän läheisilleen turvaa, tukea ja inhimillistä välittämistä. Terhokodissa toimi vuoden 2019 aikana aktiivisesti 44 vapaaehtoista, ja he kaikki ovat Terhokodin tehtäväänsä kouluttamia. Vapaaehtoisia on koulutettu noin kahden vuoden välein, ja viimeisin ryhmä, 13 vapaaehtoista, aloitti koulutuksensa lokakuun 2019 lopussa valmistuen maaliskuussa 2020.

 

Vapaaehtoisten tehtävänä on ollut mm. potilaiden auttaminen päivittäisissä toimissa. Vapaaehtoiset toimivat potilaiden ja omaisten henkisenä tukena, kuuntelijoina, keskustelukumppaneina; ovat potilaan vierellä ja seurana. Eräs vapaaehtoisten toiminnan muoto on tuoda turvallisuutta osastolla levottoman tai yksinäisen potilaan vierellä öiseen aikaan. 

Vapaaehtoisille on järjestetty ALS-sairaudesta lisäkoulutus. ALS-potilaille järjestettiin tarvittaessa vapaaehtoisten läsnäolorinkejä päiviksi ja öiksi.

 

Päiväterhossa toimi viikoittain vakituisesti kolme vapaaehtoista ja heidän sijaisensa. Päiväterhon ryhmissä jokaisella ryhmällä oli oma vakiovapaaehtoinen. 

Vuoden 2019 aikana vapaaehtoiset olivat turvaamassa useiden kymmenien potilaiden käyntejä Terhokodin ulkopuolella tapahtuvissa toimenpiteissä ja vastaanotoilla. Neljällä kotisairaanhoidon potilaalla oli vuonna 2019 tukenaan ja seuranaan Terhokodin kouluttama vapaaehtoinen.

 

Vapaaehtoistoiminnan esittely oli osa Metropolia AMK:n vierailua Terhokodissa. Myös hollantilaiset sairaanhoidon opiskelijat Rotterdamista tutustuivat opettajansa kanssa Terhokodin toimintaan.

 

2.6 TUKI OMAISILLE JA PERHEILLE

Potilaan läheisten jaksamista ja surutyötä tuettiin monin eri tavoin. Sosiaali- ja perhetyön lisäksi heille oli tarjolla mm. logoterapeuttisia keskusteluja sekä ryhmätapaamisia saattohoidon aikana ja sen jälkeen. Perhetyön asiantuntija kohtasi vuoden aikana 85 eri perhettä. Perhetyön asiantuntijan ja lapsiperheiden tapaamisia järjestettiin 479 (495) kertaa. Potilaat ja perheenjäsenet käyttivät 128 (136) keskustelukertaa logoterapeutin kanssa.

 

Kuukausittain järjestettiin vertaistukiryhmiä omaisille 10 kertaa ja niihin osallistui 76 (56) omaista. Järjestettiin myös kaksi kestoltaan pidempää sururyhmää, osallistujia oli 11. Lapsille tarjottiin yksilötapaamisia sekä Terhokodissa että kotona.

 

Toimintavuonna toteutettiin yksi suruleiri yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa.

 

Perheiden nuorten virkistykseksi tarjottiin kaksi teatteriesitystä Ida Aalberg -säätiön lahjoituksen turvin. Mukana näissä tapahtumissa oli yhteensä kahdeksan eri perheen lapset 5 ja nuoret. Perhetyön asiantuntija teki yhteistyötä päiväkotien, koulujen, sosiaalitoimen, perheneuvolan ja seurakunnan työntekijöiden kanssa tarjoten konsultaatiota ja koulutusta.

 

Sosiaalityö kosketti toimintavuonna 144 perhettä. Ensisijaisesti sosiaalityössä avustettiin erilaisissa potilaan ja potilaan kuoleman jälkeen perheiden etuuksiin liittyvissä asioissa. Sosiaalityön puitteissa kertyi kontakteja potilaisiin, omaisiin ja viranomaisiin 448 (605) kertaa.

 

Perheen kohtaaminen on Terhokodin koko henkilökunnan ydinosaamista, jota täydensi erityistyöntekijöiden ammattitaito. Osastohoidossa, kotisairaanhoidossa ja Päiväterhossa hoitoneuvotteluja pidettiin tarpeen mukaan. Neuvotteluihin osallistui perheen lisäksi lääkäri ja omahoitaja. 

 

Potilaan kuoleman jälkeen lähiomaisille tarjottiin mahdollisuutta osallistua keskusteluryhmään. Sururyhmiä toteutettiin vuonna 2019 kaksi kappaletta. yksi keväällä tammi-helmikuussa, toinen elo-syyskuussa. Kevään ryhmässä aloitti kuusi henkilöä, joista kaksi jäi ensimmäisen kerran jälkeen henkilökohtaisista syistä pois. Toinen ryhmä kokoontui elo-syyskuussa 2019. Tässä ryhmässä osallistujia oli kuusi henkeä. Sururyhmissä käsiteltiin surua ja sen ilmenemistä, runojen, musiikin, valokuvien, kuvakorttien ja muistelun avulla. Molemmat ryhmät kokoontuivat viisi kertaa, 6-7 viikon aikana.

 

Kaikille vuoden aikana Terhokodissa kuolleiden omaisille lähetettiin kutsu yhteiseen joulutapaamiseen.

 

2.7 KOULUTUSTOIMINTA

Koulutusyksiköstä vastannut päätoiminen kouluttaja eläköityi vuoden 2019 lopussa. Syksyn aikana vastuukouluttajan tehtävään perehtyi uusi henkilö (sairaanhoitaja, TtM), joka otti koulutusyksiköstä kokonaisvastuun vuoden 2019 lopussa. Myös kaikki lääkärit toimivat kouluttajina toimintavuoden aikana. 

 

Terhokodin koulutusyksikkö oli mukana valtakunnallisissa seminaareissa (esim. DIAK hyvä kuolema seminaari, valtakunnallinen saattohoidon vapaaehtoisten seminaari, SPHY -seminaari), koulutuspäivissä ja -projekteissa (EduPal -hanke). Koulutustoimintaan kuuluivat myös konsultointi, työnohjaus, opintokäynnit opiskelijoille sekä ammattiryhmille. Terhokodin sisäisessä toiminnassa koulutusyksikkö vastasi uusien vapaaehtoisten koulutuksesta, joka käynnistyi syksyllä 2019. Kouluttaja osallistui Terhokodin psykososiaalisen tuen toimintaan ja perhetyöhön sekä avohoidon potilaiden ja heidän omaishoitajiensa vertaistukiryhmiin. 

 

3. RAHASTOT 

 

3.1. POTILAIDEN JA OMAISTEN HYVINVOINTIRAHASTO 

 

Potilaiden ja omaisten hyvinvointirahasto on muodostettu lahjakirjalla saaduilla varoilla. Lahjoituksen käyttötarkoitus on Terhokodin hoidon piirissä olevien potilaiden ja heidän omaistensa päivittäisen hyvinvoinnin ja mukavuuden lisääminen. 

 

Toimintavuonna varoja käytettiin järjestämällä mm. rentoutus- ja jalkahoitoja 266 kertaa. Syöpäpotilaille ja ALS -potilaille tarjottiin Oulunkylän kuntoutussairaalasta fysioterapeutin palveluja Terhokodin osastolla 260 kertaa. Tähän tarkoitukseen käytettiin osa lahjoituksesta, joka saatiin Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiöltä. Starckjohannin säätiön lahjoituksesta osa käytettiin perhetyöhön. 

 

3.2. SAATTOHOIDON KEHITTÄMISRAHASTO 

Yhteisvastuukeräyksen varoin toteutetun Hyvä kuolema -hankkeen päätyttyä 31.12.2017 jäljellä olevista varoista muodostettiin Saattohoidon kehittämisrahasto, jota Terho-säätiö hallinnoi ja vastaa varojen tarkoituksen mukaisesta käytöstä. 

 

Terho-Säätiön hallituksen vuonna 2018 tekemän päätöksen mukaisesti Saattohoitorahastosta myönnettiin 10 000 euron apuraha Valtakunnallisen vapaaehtoistyön seminaarin järjestämiseksi. Seminaari toteutettiin Helsingissä 12.10.2019 teemalla Vapaaehtoisen tehtävä kuolevan vierellä. Osallistujia seminaarissa oli noin 150.

 

4. SAATTOHOIDON KEHITTÄMINEN

TERHO-säätiön tehtäviin kuuluu saattohoidon ja hoitokulttuurin valtakunnallinen edistäminen. Joulukuussa 2018 käynnistettiin Konsultaatioita saattohoidon kiperiin tilanteisiin -projekti. 

Lääkäreitä saatiin projektin piiriin Lohjalta, Sipoosta, Mäntsälästä ja Kirkkonummelta. Yksi kontakti johti potilaan siirtoon Terhokotiin, yksi potilas siirtyi Terhokodin kotisairaanhoidon piiriin, mutta suurin osa kontakteista oli perinteisiä puhelinkonsultaatioita lääkäriltä lääkärille. Projektiin osallistuminen oli vähäistä. Tapaamisten ja keskusteluiden perusteella johtopäätelmänä oli, että HUS-alueella kuntien omat paikalliset konsultaatiomahdollisuudet ovat virka-aikana hyvin järjestetty eikä tarvetta Terhokodin tarjoamalle palvelulle ole. Projekti päättyi toukokuussa 2019. 

 

Saattohoidon kehittämistä jatketaan mm. opetuksen muodossa. Ylilääkäri käy luennoimassa mm. EduPal-hankkeessa, Helsingin ja Lahden palliatiivisella klubilla, lääketieteen kandidaateille eettisillä päivillä. Lääketieteen kandidaattiopetukset jatkuvat suunnitellusti. Palliatiivisten erikoistuvien lääkäreiden kouluttaminen Terhokodissa jatkuu. 

 

ALS-potilaiden sedaatiotutkimus (Kedex-tutkimus) on jatkunut vuoden 2019 aikana. Myös nuorten potilaiden perheiden kuvataidetyöskentelyprojektin työstäminen jatkuu. 

Terhokoti järjesti 31.10.2019 yhteistyössä Tuomasyhteisön ja Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa Death Cafe-tapahtuman, jossa Terhokodin ylilääkäri, sairaanhoitaja sekä pappi Virpi Sipola olivat puhumassa hyvästä kuolemasta.

 

5. TALOUS

TERHO-säätiön taloudellinen tilanne ei ole tyydyttävä. Varsinaisen toiminnan tappio on useamman viime vuoden ajan ollut merkittävä eikä testamentteja tai muita lahjoituksia ole juurikaan tullut. Säätiö pyrkii aktiivisesti erilaisin toimenpitein korjaamaan tilannetta. 

 

TERHO-säätiön toiminnan tuotot muodostuvat Terhokodin vuodeosaston hoitovuorokausimaksuista, kotisairaanhoitajien ja lääkärin kotikäynneistä, potilaiden käynneistä Päiväterhossa sekä koulutuksen tuotoista. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 2.583.105,96 (2.313.729,05) euroa ja kulut 3.359.474,89 (3.154.002,12) euroa. Henkilöstökulujen osuus oli 73 (75) % ja muiden kulujen osuus 27 (25) % varsinaisen toiminnan kuluista. 

 

Varainhankinta- ja sijoitustoiminnan tuottojäämä oli 500.598,32 (716.951,90) euroa. Toimintavuoden tulos oli varainhankinta- ja sijoitustoiminnan sekä rahastointien jälkeen alijäämäinen 275.770,61 (-503.400,24) euroa. 

 

Vuodeosaston potilaspaikkojen käyttöaste on ollut laskusuunnassa vuodesta 2014 alkaen, mutta vuoden 2019 aikana suunta kääntyi nousuun käyttöasteen ollessa koko vuoden osalta 79 (72) prosenttia. 

 

HUS-sopimuksen hoitopäivän hintoja korotettiin 1.4.2019 alkaen 3,47 %. Korotus vastaa toteutuneita palkankorotuksia. Neuvotteluja lähete- ja maksusitoumuskäytännöistä sekä Terhokodin tuottaman palliatiivisen- ja saattohoidon sisällöstä ja laadusta jatketaan sekä HUS Palliatiivisen keskuksen että kuntien saattohoidon järjestämisestä vastaavien viranhaltijoiden kanssa. 

Avohoidossa käyntimäärät olivat lähellä edellisen vuoden tasoa, kotisairaanhoitajien käyntejä oli 1286 (1280) ja lääkärin käyntejä 270 (293). Päiväterhon hoitopäivät laskivat edelleen ollen nyt 307 (382). Kaikkiaan tämä merkitsi alijäämän syntymistä. 

 

Säätiö ei ole antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriläisilleen eikä tehnyt muitakaan Säätiölain tarkoittamia toimia lähipiiriläistensä kanssa. Kaikki asiakkaat maksavat suoritteista yhdenmukaisella tavalla.

 

6. TULEVA KEHITYS

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi suosituksen palliatiivisen hoidon palvelujen tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa joulukuussa 2019. Suosituksen laatukriteereiden laadintaan osallistui ylihoitaja Mirja Sisko Anttonen. 

 

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Elämän loppuvaiheen hoito -työryhmä jatkaa toimintaansa ajalla 2018 – 2021. Tähän osallistuu lääkäri Anu Usvasalo. 

 

Avohoidon konsultaatiotoiminnan kehittämistä jatketaan yhteistyössä HUS:n Palliatiivisen keskuksen kanssa. Jalkautuvaa konsultaatiotoimintaa on laajennettu. Terhokodin lääkäri ja kotisairaanhoitajat voivat siirtyä tarvittaessa HUS-alueen toimintayksiköihin konsultoimaan. Jatkokonsultaatiot tehdään joko paikan päällä tai videoyhteyden kautta. Ylilääkäri kiertää HYKS-klinikoissa luennoimassa palliatiivisesta- ja saattohoidosta, Terhokodin toiminnasta sekä Terhokotiin läheteindikaatioista ja -käytännöistä. Lasten saattohoidon opetusta jatketaan lääkäri Anu Usvasalon toimesta. 

 

Päiväterhossa tullaan jatkossa järjestämään myös vertaistukea, hoitoa erityisryhmille sekä potilaiden omaisille suunnattuja ryhmiä. Saattohoidon kehittämisrahaston turvin jatketaan valtakunnallista koulutus- ja kehittämistoimintaa. Yliopistojen kanssa jatketaan tutkimusyhteistyötä. 

 

Vuoden 2020 tavoitteiden osalta todetaan, että vuoden aikana Terho-Säätiö työskentelee aktiivisesti talouden tasapainottamiseksi ja lisää viestintä- ja varainhankintatoimenpiteitä. Hallituksen johdolla valmistellaan myös uusi Terhokodin johtamisjärjestelmän. Kustannuslaskenta ja talouden kehittäminen ovat toiminnassa erityinen painopistealue. Toiminnan sisällöt kuvataan ja rakennetaan sisäinen koulutuspolku vastaamaan toimintaympäristön ja saattohoidon muutosta. Terhokodin blogi alkaa jälleen nettisivuilla. 

 

Vuoden 2020 alkua on leimannut COVID-19-viruksen aiheuttama pandemia. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Suomen hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi 17.3.2020. Valmiuslain käyttöönottoasetuksia alettiin soveltaa 18.3.2020. Tähän poikkeustilanteeseen liittyvät lukuisat hallituksen määräämät rajoitukset ovat vaikuttaneet myös Terhokodin toimintaan. Potilasmäärät ovat olleet tavanomaista pienempiä ja kaikki koulutus- ja ryhmätoiminta on jouduttu toistaiseksi lopettamaan. Rajoitustoimet tulevat kestämään tämän hetkisen tiedon mukaan ainakin 13.5.2020 asti, joten toiminnan ennustettavuus on tällä hetkellä heikkoa. 

 

7. TERHO-SÄÄTIÖN HALLINTO

 

Hallintoneuvosto 

Puheenjohtajana toimi senior advisor Risto Rautava. 

 

Muut jäsenet: 

senior adviser Kristiina Hautakangas, johtaja Tarja Holi, valtiotieteen maisteri Leena Luhtanen, asianajaja Ritva-Liisa Luomaranta, keräysjohtaja Tapio Pajunen, johtaja Harri Pynnä, TtM Marianne Sipilä, valtiotieteen lis. Osmo Soininvaara, talous- ja hallintojohtaja Raija Stjernvall, OTK Matti Toivola ja lakimies Torsten Widén. 

 

Hallitus 

Puheenjohtajana toimi TtM Annikki Thodén 9 

 

Muut jäsenet: johtaja Juha Heino, neuvontapalveluiden päällikkö Taina Häkkinen, osastonylilääkäri Marjut Leidenius, ylilääkäri Liisa Pylkkänen, KTM Jussi Seppälä, ja lääkintöneuvos Ilkka Talvitie. 

 

Johtoryhmä

1.1. – 28.2.2019: ma. johtaja Mirja Sisko Anttonen, ylilääkäri Annika Riska ja talouspäällikkö Taina Tanskanen. 

 

1.3.-31.8.2019: johtaja Päivi Flinkman, ylilääkäri Annika Riska ja ylihoitaja Mirja Sisko Anttonen sekä talouspäällikkö Taina Tanskanen. 

 

1.9.-31.12.2019: johtaja Susanna Huuskonen, ylilääkäri Annika Riska ja ylihoitaja Mirja Sisko Anttonen. Talouspäällikkö Tainan Tanskanen irtisanoutui työtehtävästään syyskuussa ja hänen työsuhteensa päättyi 12.10.2019. 

 

Tilintarkastajat 

KHT Tuire Mannila ja KHT Tapani Vuopala 

Varatilintarkastajat: BDO Oy ja DHS Oy Audit Partners