Sähköinen resepti

Julkinen terveydenhuolto on jo siirtynyt käyttämään sähköistä reseptiä. Meille muille (yksityisille lääkäriasemille, säätiöille yms) siirtyminen tulee eteen 1.4.2014 mennessä. Kukaan vain ei vielä tunnu tietävän miten se tulee tapahtumaan ja mitä maksamaan. Säilyykö mahdollisuus paperi- ja puhelinresepteihin jos mahdollisuutta e-reseptiin syystä tai toisesta ei juuri sillä hetkellä ole.

 

Nykyään paperisia reseptejä kirjoittaessani herää samanaikaisesti tunne vanhanaikaisuudesta (”vieläkö sinä täytät kynällä noita reseptilomakkeita”) ja tunne siitä kuinka helppo formaatti paperiresepti on lääkärille. Aikoinaan lääketieteellisessä tiedekunnassa opetettiin reseptiopin kurssilla että reseptin voi vaikka maalata maalilla ladon oveen. Potilas vain vie oven apteekkiin. Reseptin saattoi (ja vielä saattaa) kirjoittaa missä vain kenelle vain. Ero sähköisen ja paperireseptin välillä on samankaltainen kuin ero kirjan / sanomalehden ja näytöltä luettavan kirjoituksen välillä.

 

Eduksi on sanottu, että potilas saa lääkkeen mistä apteekista tahansa. Puhelinreseptiin nähden etua onkin siitä, ettei tarvitse selvittää mihin apteekkiin soittaa. Toisaalta paperireseptinkin kanssa voi kävellä mihin apteekkiin tahansa. Reseptien väärinkäyttö vähenee kun valvonta sähköisessä reseptissä lisääntyy. Ja valvonta siirtyy enemmän apteekeille.

 

Metsiä sähköresepti ei säästä, sillä potilaalle tulostetaan potilasohje lääkkeestä joka hänelle on määrätty. Omien potilaideni on usein ollut vaikea ymmärtää, kuinka ohjeesta luetaan onko lääkettä vielä saamatta tai kuinka se uusitaan.

 

Lääkäriä saattaa helpottaa se, ettei tarvitse enää kirjoittaa reseptejä sukulaisille, kutsuilla tai työkavereille. Kirjoitetaan vain niille, jotka ovat sähköisessä potilastietojärjestelmässä.

 

Meille varttuneemmille lääkäreille luopuminen helposta, taskussa kulkevasta paperireseptistä on vaikeaa. Enkä oikein ymmärrä, miksi sinänsä hyvä sähköinen järjestelmä tulee pakolliseksi ja ainoaksi tavaksi tehdä lääkemääräyksiä. Mobiilijärjestelmien kehittäminen toki helpottaa kotikäynneillä reseptien kirjoittamista.

 

Tietojärjestelmien käyttö ja erilainen kirjaaminen on lisääntynyt ja sillä on väistämättä omat haittansa lääkäri-potilassuhteelle. Potilaat jo valittavat, että lääkäri käyttää enemmän aikaa ja mielenkiintoaan konetta kohtaan kuin itse potilaaseen. Reseptien kirjoittamiseen on liittynyt myös yksilöllisiä piirteitä. Ne ovat olleet (hyvässä ja pahassa) käsialanäytteitä ja niitä kirjoittaessa on samalla voinut säilyttää kontaktin potilaaseen. Jopa katsekontaktin.

 

Muutosvastarintaa? Kenties. Sähköiset potilastietojärjestelmät paransivat tiedon kulkua ja raportointia. Sähköinen resepti parantaa valvontaa ja helpottaa lääkärin työtä silloin, kun järjestelmä toimii ja on käytettävissä. Lääkärikunta on kuitenkin keräämässä nimiä myös paperisen ja puhelinreseptin säilyttämiseksi ja minäkin olen adressin allekirjoittanut.

 

Niin sanottujen huumereseptien ja niiden kirjanpidon häviäminen on hyvä asia. Keskushermostolääkkeiden valvonnan tehostaminen samaten on hyvä asia. Haluaisin kuitenkin edelleen tarpeen tullen kirjoittaa reseptin ladon oveen tai T-paidan rintamukseen jos se potilaan hoidon kannalta on välttämätöntä.


Palaa blogilistaukseen