Hoidon ja hoivan kilpailutus sekä saattohoito

MOT ohjelmassa 1.11.2010 käsiteltiin hoivapalvelujen kilpailuttamista. Tulevana vanhuksena ohjelma lähetti kylmiä väreitä selkäpiihin. Toimivat paikalliset yrittäjät ensin kilpailutetaan pois alta ja suuret kansainväliset sijoitusyhtiöt valtaavat markkinat. Rakennetaan uusia hoitolaitoksia, koska rahoitusyhtiöillä on tarvetta tuottaviin kiinteistöinvestointeihin ja tuotetaan hoitopalveluita, joiden laadusta kukaan ei tiedä mitään koska niitä ei vielä ole. Varsinaisiin toiminnallisiin suunnitelmiin lähdetään vasta kun tarjouskilpailu on voitettu.

 

Suuret hoiva-alan yrityksen käyttävät häikäilemättä hyväkseen sitä, ettei kunnissa ole totuttu kilpailuttamaan. Eivätkä pienet yrittäjät osaa tehdä tarjouksia. Osa palveluntuottajista saadaan ulos pelkästään muotoilemalla tarjouspyyntö oikein. Tästä on esimerkkinä hoivakoti, joka tarjoaa saattohoitopalveluita. Kunta ymmärrettävästi pyytää tarjouksen hoiva- ja saattopalveluiden tuottamisesta. Saattohoitokodit eivät pääse edes tarjousvaiheeseen, koska niillä ei ole hoivapalveluita tarjolla. Osatarjouksia ei voi tehdä!

 

Saattohoidossa saattaa käydä niin, että se mitä todellisuudessa tarjotaan onkin vanhuksen mahdollisuus kuolla hoivapaikassaan. Sinänsä aivan hyvä asia, mutta mitään saattohoidollisia palveluita ei välttämättä ole tarjolla.

 

Kunnissa tulisi oivaltaa, että tarjouspyynnöstä riippuu mitä tarjotaan. Jos kaikki, mille joku on keksinyt antaa nimen saattohoito käy saattohoidosta, kunta selviää kyllä halvalla mutta saa myös mitä tilaa.

 

Erikoistunut saattohoito tarjoaa erityispätevyyden omaavan lääkärin täyspäiväistä palvelua sekä ammattitaitoisen, riittävän henkilökunnan. Hoitajilla tulee olla erityiskoulutus tai hankittu kokemukseen perustuva osaaminen ja hoitajia tulee olla saatavilla ympäri vuorokauden riittävästi.

 

Saattohoidossa tulee olla valmiudet vastata kaikkiin esiin tuleviin ongelmiin ja siinä tulee olla käytettävissä kaikki tarvittava lääkehoito. Hoitovuorokauden hinta ei saa olla riippuvainen tarvittavan lääkityksen tai muun annetun hoidon hinnasta. Erikoistunut saattohoito kykenee hoitamaan potilaat (myös vaikeimmin oireilevat) valikoimatta.

 

Tilanteita, joihin saattohoidon tulee kyetä vastaamaan ovat mm : paheneva hengenahdistus elämän lopulla, vaikeat tavanomaiselle hoidolle huonosti reagoivat kivut, kuolemaa edeltävien sekavuustilojen hoito, nuoren perheen tuska isän/äidin / lapsen kuollessa, sietämätön eksistentiaalinen kärsimys, psyykkinen hätä jne. Tulee myös kyetä tukemaan perheitä ja vastaamaan vaikeisiin elämän lopun kysymyksiin.

Mikäli kunta haluaa ostaa hoiva- tai saattohoitopalvelua yritykseltä tai yhteisöltä joka tarjoaa palvelua ko nimikkeillä, tulisi kunnan ostajana osata kysyä pystyttekö vastaamaan myös em tarpeisiin. Tällä hetkellä tuotetaan laadukkaita palveluita omakustannushintaan. Taloudellisen tuoton toiveessa palveluista joudutaan väistämättä tinkimään radikaalisti.

 

Mainitussa MOT ohjelmassa Attendo-MedOnen edustajan ylimielisyys oli silmiinpistävää. Hänen mukaansa kunnat tarjoavat liian hyvää palvelua (”mersuja”) vaikka vähemmälläkin (”toyotalla”) pärjättäisiin. Todellisuus saattaa olla, että tarjolla on lopultakin vain 15 vuotta käytettyjä ruosteisia Ladoja.

 

Jo nyt on kokemusta siitä, että hakemalla muutaman tunnin teoreettinen koulutus yritys saattaa sertifioitua saattohoitoon. Tulee ehdottomasti pitäytyä sosiaali- ja terveysministeriön (2010) suosituksissa siitä, millaista toimintaa voidaan kutsua saattohoidoksi.

 

Saattohoitoa voi tehdä laadukkaasti julkisella sektorilla ja kolmannella sektorilla. Kummallakaan ei ole tarvetta hyötyä toiminnasta taloudellisesti vaan tuottaa ihmisille palveluja. Mikäli tietoisesti halutaan heikentää palvelujen laatua, nykyisestä toiminnasta saattohoitokodeissa tulisi karsia henkilökuntaa ja poistaa toimintoja jotka tuottavat vain potilaille lisää elämänlaatua elämän lopulla, mutta eivät mitattavaa taloudellista etua.

 

Tällä hetkellä, toisin kuin yleisesti luullaan, saattohoito siihen erikoistuneissa saattokodeissa tuottaa palveluita tasa-arvoisesti niitä eniten tarvitseville. Kaikilla varallisuuteen katsomatta on mahdollisuus saada laadukasta hoitoa paikkatilanteen rajoittamissa puitteissa. Kunnalle toiminta on lisäksi taloudellisesti edullista, koska se vähentää muun terveydenhuollon kuluja ja vapauttaa hoitopaikkoja.

 

Jos itse perustaisin yksityisen saattohoitopalvelun, karsisin henkilökuntamäärän nykyisestä yksi hoitaja / vuodepaikka noin 0.6:een. Valikoimalla potilaat saavutettaisiin merkittävä säästö hoitotarvikkeissa ja lääkkeissä (ja pärjättäisiin pienellä henkilökuntamäärällä). Vaikeita potilaita ei otettaisi vaan ohjattaisiin julkiselle sektorille. Vähäoireiset kiltit mummot – tervetuloa! Tarjouksessa määriteltäisiin annettavat hoidot ja lääkkeet ja ylimääräiset hinnoiteltaisiin erikseen. Henkilökunnan ammattitaidosta (ja siten hinnasta) pyrittäisiin tinkimään.

 

On siis hyvä tietää mitä haluaa ostaa, koska voi saada sen mitä halusi.


Palaa blogilistaukseen